Auto tosiaan on yleisilmeeltään erittäin siistissä kunnossa
varsinkin hankintahinta huomioon ottaen, niin kuin jo alkuarvioinnissakin todettiinkin. Sisätiloiltaan sitä voidaan pitää jopa erittäin siistinä ja sama linja
jatkuu myös konehuoneessa. Auton ulkopinnassa on jo kuitenkin jonkin verran käytönjälkiä
ja iän tuomaa patinaa. Pieniä parkkipaikkakolhuja ja naarmuja tietenkin löytyy,
mutta suurimpana ja helpoiten havaittavana virheenä oli takapuskuri josta maali
oli lohkeillut rumasti pois.
Sen verran rujonnäköinen tuo oli, että eihän sellaisen
kanssa voi ajella. Puskuri oli jo ainakin kertaalleen maalattu ja ilmeisesti
pohjatyöt eivät ole onnistuneet kovinkaan hyvin. Aluksi ajattelin korjata tuon
perusteellisesti niin, että irrotan puskurin ja maalaan sen yläosan kokonaan
uusiksi. Hetken tilannetta tutkailtuani huomasin kuitenkin, että joku
aikaisempi seppä on ollut hivenen huolimaton ja teipannut edellisellä
kerralla puskurin ”listat” vähän vaatimattomammalla tarkkuustasolla. Niinpä
päätin hoitaa fiksauksen puskuri paikallaan, näin säästin huomattavasti myös
korjausajassa ja samalla virhepisteissäkin.
 |
| Työvälineet |
Ei muuta kuin hommiin: Pikainen mutta huolellinen teippaus
ja sen jälkeen nopea ”pohjien teko”. Heti
perään ruiskukitti ja pohjamaalit, välissä tietysti pikakuivaus
hiustenkuivaajalla. Edellisten vaiheiden jälkeen pintamaali ja lakka pikaisesti pintaan ja teipit pois. Valmista tuli, aikaa työskentelyyn kului noin 1,5 tuntia. Siihen
nähden lopputulosta voi pitää vähintäänkin tyydyttävänä. Toki voidaan sanoa, että ei
siitä nyt ihan uutta vastaava tullut mutta hyvä kuitenkin. Täytyy vielä viimeistellä
lopputulos jossain vaiheessa pienellä myllytyksellä ja vahata koko komeus.
Maalin kuivumista odotellessa korjailin kiveniskut nokkapellistä sekä muutamat
naarmut yms. Erittäin onnistunut puuhastelu ja yleisilme on taas entistä
parempi.
Virhepisteet päivitetty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti